Normien, teknisten sääntöjen ja standardien olisi aina mahdollisuuksien mukaan vastattava tekniikan, tieteen ja muiden asiaankuuluvien tieteenalojen nykytilaa.

Jos esimerkiksi Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO julkaisee uuden johtamisjärjestelmästandardin, sitä tarkistetaan ensimmäisen kerran noin viiden tai kuuden vuoden kuluttua siitä, onko sisällön ja/tai kielen mukauttaminen tarpeen. Samaa menettelyä noudatetaan myös vuosikymmeniä markkinoilla olleiden standardien kohdalla.

Jos todetaan, että kyseinen standardi ei ole enää ajan tasalla, se on tarkistettava. Tarkistuksen aloittamisen ja uuden version julkaisemisen välillä kuluu laajuudesta ja monimutkaisuudesta riippuen vielä yhdestä kahteen vuotta. Jos tarkistus on luonteeltaan perustavanlaatuinen, puhutaan myös "merkittävästä tarkistuksesta".

Jos tarkastelemme luultavasti tunnetuimman laadunhallintajärjestelmästandardin (ISO 9001) yksittäisiä sukupolvia, saamme seuraavanlaisen historian:

  • Ensimmäinen julkaisu vuonna 1987
  • Ensimmäinen tarkistus 1994
  • Toinen tarkistus 2000
  • Kolmas tarkistus 2008
  • Neljäs tarkistus 2015

ISO 9001 on siis nyt viidennessä sukupolvessa. Vuosien 2000 ja 2015 tarkistukset olivat muita kattavampia ja perusteellisempia, ja vuoden 2015 sukupolvea kutsutaan "suureksi tarkistukseksi" - ja syystäkin: "suuri tarkistus" ei tuonut mukanaan vain kauaskantoisia sisällöllisiä uudistuksia, vaan myös täysin uuden rakenteen ja useita uusia termejä.

Vuonna 2021 ISO 9001 asetettiin jälleen kerran koetukselle. Vastuullinen tekninen komitea ISO/TC 176 vahvisti kuitenkin nykyisen version ISO 9001:2015 ilman muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että johtamisjärjestelmien tärkeintä sertifiointistandardia ei tulla tarkistamaan lähivuosina.

Kirjoittaja
Ute Droege

DQS expert for quality management systems, long-time auditor and experienced trainer for ISO 9001.

Loading...