Noudattaako organisaatiosi GRI-standardeja kestävän kehityksen raportoinnissa? Sitten sinun kannattaa kiinnittää huomiota! Yleisten GRI-standardien tarkistuksessa on tehty joitakin muutoksia, jotka koskevat kaikentyyppisiä ja -kokoisia organisaatioita. Vaikka monet ehdotetuista muutoksista ovat vähäisiä, on useita muutoksia, jotka pakottavat jotkut raportoivat yritykset miettimään uudelleen kestävän kehityksen raporttiensa sisältöä. Lisäksi GRI:n raportointijärjestelmää on päivitetty. Kaikki tärkeät tiedot löytyvät alta.

Yleisissä standardeissa kuvataan GRI:n viitekehyksen perusperiaatteet ja kehys. Niiden muuttamisella on siksi kauaskantoisia vaikutuksia - myös aihekohtaisiin standardeihin. Tässä artikkelissa esittelemme tärkeimmät muutokset.

Muutettu rakenne

Muistutettakoon, että GRI:n viitekehys koostui aiemmin kahdenlaisista standardeista:

- Niin sanotut universaalit standardit, joita sovelletaan kaikkiin raportoiviin organisaatioihin (101, 102 ja 103).
- Aihekohtaiset standardit, jotka keskittyvät tiettyihin kestävän kehityksen aiheisiin, kuten ihmisoikeuksiin, jätteisiin, päästöihin jne. (200-, 300- ja 400-sarjat).

Yleisten standardien tarkistamisen myötä GRI:n mukainen raportointijärjestelmä päivitettiin. Yleiset standardit (ne voi tunnistaa vihreästä kannesta) on nimetty uudelleen seuraavasti:

  • GRI 1: Perusta 2021
  • GRI 2: Yleiset tiedot 2021.
  • GRI 3: Olennaiset aiheet 2021

Ns. alakohtaiset standardit ovat uusia. Ne voidaan tunnistaa ruskeasta kannesta ja kaksinumeroisesta koodinumerosta. Sektorikohtaiset standardit eivät sisällä uusia tietoja, mutta ne auttavat yrityksiä tunnistamaan olennaiset aiheet. Niissä yksilöidään ja kuvataan toimialan keskeiset taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset ja luodaan konteksti raportoinnille. Ensimmäinen öljy- ja kaasuteollisuuden sektorikohtainen standardi julkaistiin lokakuussa 2021. Toisen maataloussektorin standardin odotetaan seuraavan pian.

Alakohtaiset standardit ovat edelleen voimassa. Kolme teemakohtaista standardia kuitenkin vedettiin pois, koska niiden sisältö joko lopetettiin tai se sisällytettiin tarkistettuihin yleisiin standardeihin. Näin ollen tarkistuksen jälkeen aihekohtaisia standardeja on nyt 31. Kaikilla standardeilla on violetti kansilehti ja kolminumeroinen koodinumero.

Vaikutus ja olennaisuuden käsite

Yksi kestävän kehityksen raportoinnin keskeisistä käsitteistä on "olennaisuus": tällä käsitteellä tarkoitetaan sitä, että raporteissa on keskityttävä raportoivan organisaation kestävän kehityksen suorituskyvyn kannalta olennaisimpiin asioihin. Monissa GRI-standardien mukaisissa kestävyysraporteissa on olennaisuusmatriisi, jossa ilmoitetaan tiettyjen kestävyyskysymysten merkityksellisyys ja ensisijaisuus. Esimerkiksi öljy- ja kaasuteollisuuden yritykset raportoivat todennäköisesti päästöt yhtenä tärkeimmistä asioista, kun taas palvelualan yritykset saattavat keskittyä enemmän sosiaalisiin kysymyksiin, kuten työntekijöiden hyvinvointiin.

Olennaisuuden määrittelyyn on kuitenkin erilaisia lähestymistapoja. Monet yritykset luokittelevat asioita edelleen kahdella akselilla:

  • Merkitys sidosryhmille ja
  • Merkitys yritykselle.

On kuitenkin huomattava, että tämä lähestymistapa ei ole ollut GRI-standardien mukainen moneen vuoteen. Vuoden 2016 versiossa olennaisuuden määritelmä perustuu myös kahteen akseliin, mutta ne ovat seuraavat:

  • Vaikutus sidosryhmien päätöksiin ja
  • Taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten olennaisuus.

Miten tämä muutos vaikuttaa käytäntöön? Painopiste siirtyy kokonaan vaikutuksiin: Raportoivien organisaatioiden on varmistettava, että ne ymmärtävät todelliset ja potentiaaliset taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutuksensa. Sidosryhmät on tietenkin edelleen otettava mukaan. Tavoitteena ei kuitenkaan ole ymmärtää sidosryhmien prioriteetteja, vaan pikemminkin kerätä tietoa ja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin organisaation vaikutuksia.

Vaikutukset ja due diligence

Keskittyminen vaikutuksiin tarkoittaa, että raportoivien organisaatioiden on luotava prosessi vaikutustensa tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Tässä yhteydessä tulee kyseeseen due diligence -käsite. Termi, joka puuttui lähes kokonaan standardin ensimmäisestä versiosta, on nyt keskeisessä asemassa. Due diligence määritellään "prosessiksi, jonka avulla organisaatio tunnistaa, ehkäisee, lieventää ja ottaa huomioon todelliset ja mahdolliset kielteiset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin".

Yksi tärkeimmistä asioista, joista raportoivien yritysten on ilmoitettava due diligence -lähestymistavassaan, ovat ihmisoikeusvaikutukset. Kuten DQS:n blogissa kerrotaan, monet maat pyrkivät tekemään ihmisoikeuksia koskevasta due diligence -tarkastuksesta pakollista(linkki). GRI-standardien päivittäminen varmistaa näin ollen paremman yhdenmukaisuuden YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja erilaisten kansallisten lainsäädäntöaloitteiden kanssa.

Perusraportoinnin ja kattavan raportoinnin välinen ero poistetaan.

Toinen merkittävä muutos on se, että poistetaan ero raportoinnin välillä, jossa käsitellään vain ydintietoja (Core) ja kattavia tietoja (Comprehensive). Tämä muutos tarkoittaa, että raportoivien organisaatioiden on annettava kaikki tiedot kaikista olennaisiksi katsotuista aiheista.

Aikataulu ja lataus

Yleisten standardien uuden version soveltaminen on pakollista 1. tammikuuta 2023 alkaen. GRI suhtautuu myönteisesti uusien standardien nopeaan käyttöönottoon ennen määräaikaa.

Täältä voit ladata uudistetut GRI-standardit. Yleiskatsaus usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy täältä.

Miten DQS voi tukea kestävän kehityksen raportointia:

Riippumattomana tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen tarjoajana voimme tukea kestävän kehityksen raportointiprosesseja seuraavilla palveluilla:

- Koulutus: DQS on sertifioitu GRI-koulutuksen tarjoaja
- Riippumaton tarkastaminen ja todentaminen: Olemme AA1000-lisensoitu kestävän kehityksen raportoinnin varmennuspalvelujen tarjoaja (lisätietoja).
- Kestävän kehityksen tunnuslukujen todentaminen (lisätietoja).

Kirjoittaja
Dr. Thijs Willaert

Dr. Thijs Willaert je globalni direktor službi za održivost. U ovoj ulozi, on je odgovoran za ceo portfolio ESG usluga DQS-a.

Oblasti njegovog interesovanja uključuju održivost procesa nabavke, proveru ljudskih prava i ESG audite.

Loading...