Amsterdamissa toimiva suklaamerkki Tony's Chocolonely mainostaa tarjoavansa 100-prosenttisesti orjista vapaata suklaata. DHL sitoutuu nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, ja Anheuser-Busch InBev väittää olevansa maailman vesitehokkain panimo. Tämä kaikki on erittäin tervetullutta - mutta millä perusteella sijoittajat, asiakkaat ja liikekumppanit voivat tarkistaa sen todenperäisyyden? Tämä vaihtelee tapauskohtaisesti. Uudessa ISO/IEC 17029 -standardissa kuvataan, miten tällaiset väitteet voidaan todentaa ja/tai validoida standardoidun menettelyn mukaisesti.

Faktojen jälkeisen aikakauden lopettaminen: Jotta asiakkaiden, sijoittajien ja kuluttajien luottamus voidaan turvata pitkällä aikavälillä, yritykset tarvitsevat luotettavia menetelmiä, joilla voidaan erottaa uskottavat väitteet epäuskottavista markkinointilupauksista. Kasvihuonekaasupäästöjen alalla tällainen menetelmä oli jo olemassa: jo vuonna 2006 julkaistiin ISO 14064-3 -standardi, jossa määritellään päästöjen todentamista ja validointia koskevat vaatimukset. Standardin menestys on osoittanut, että luotettavien ja standardoitujen menetelmien tarve ei rajoitu vain kasvihuonekaasupäästöihin, vaan tarvitaan yhtenäinen perusta kaikenlaisten lausuntojen ja raporttien todentamiselle ja validoinnille. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteiden ja organisaatioiden ympäristönsuojelun tasoa koskevat lausunnot, kestävyysraportit, vertailevat lausunnot, eettiset lausunnot ja monet muut.

Uuden ISO/IEC 17029 -standardin tarkoituksena on nyt edistää juuri tätä: siinä määritellään vaatimukset todentamiselimille ja kuvataan, miten todentamisen ja validoinnin tulisi tapahtua.

Mitä tietoja voimme todentaa ja/tai validoida ISO/IEC 17029 -standardin mukaisesti?

DQS:n kaltaisen riippumattoman kolmannen osapuolen suorittama todentaminen tai validointi antaa sijoittajille, liikekumppaneille ja kuluttajille varmuuden siitä, että julkistetut tiedot, luvut ja lausumat ovat oikeita ja luotettavia. Usein näitä ovat:

  • Tuotteita, organisaatioita, toimitusketjuja ja palveluja koskevien eettisten lausuntojen todentaminen. Eettisiä lausuntoja koskevat ohjeet on esitetty ISO/TS 17033 -standardissa, joka on myös uusi. Esimerkkejä: "Taatusti ilman lapsityövoimaa", "Maksamme keskitasoa korkeampaa palkkaa mukana oleville työntekijöille", "Annamme mahdollisuuden pienviljelijöille" jne.
  • Due diligence -lähestymistapojen validointi: Vahvistus siitä, että due diligence -lähestymistavat voivat täyttää aiotun tarkoituksensa. Esimerkkeinä voidaan mainita ihmisoikeuksia koskeva huolellisuus, tietoturva, korruption torjunta jne.
  • Kestävän kehityksen raporttien varmentaminen: Kestävyysraporttien ulkoinen todentaminen suhteessa vakiintuneisiin standardeihin, kuten GRI ja AA1000.
  • Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä koskevat lausunnot, kuten ympäristömerkit ja ISO 14021-standardin soveltamisalaan kuuluvat ilmoitukset.
  • Kestävyysindikaattoreiden ja niin sanottujen ESG-indikaattoreiden todentaminen:CO2-taseet (ISO 14064), vesitaseet(ISO 14046), elinkaariarvioinnit (ISO 14044) ja muut indikaattorit.
  • Kestävien sijoitusten, kuten vihreiden joukkolainojen ja ilmastolainojen, todentaminen: DQS on Climate Bonds Initiative-aloitteen akkreditoitu todentamiselin.

Mitä eroa on todentamisella ja
validoinnilla?

Uuden ISO/IEC 17029 -standardin mukaan verifiointi ja validointi eroavat toisistaan siinä, miten ne liittyvät ajallisesti verifioitaviin tietoihin:

  • Validointi liittyy tulevaisuuteen liittyviin väittämiin ja tietoihin. Yleensä kyse on ennustetuista tai simuloiduista tiedoista, jotka liittyvät aiottuun sovellukseen. Nämä ovat oletuksia, joiden uskottavuus tarkistetaan.

Esim: Yritys väittää, että sen tuotteiden käyttö vähentää vedenkulutusta 50 prosenttia. Tällainen väite voidaan validoida, jos mallit osoittavat, että ennustettu vähennys on uskottava.

  • Todennetut ovat tuloksia, jotka on jo saavutettu . Se on todellista tietoa, jonka todenperäisyys tarkistetaan.

Esim: Yritys ilmoittaa vähentäneensä vedenkulutusta 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä väite voidaan todentaa, koska se koskee jo saavutettuja tuloksia.

Miten verifiointi ja
validointi eroavat sertifioinnista ja tarkastuksesta?

Validointi ja todentaminen eivät ole tutkimus (tarkastus) eivätkä vaatimustenmukaisuustodistus, jolla on voimassaoloaika (sertifiointi). Ero on siis nähtävissä arvioinnin luonteessa ja tarkoituksessa. Tärkeintä on, että hyödyt ovat erilaiset: kun sertifioinneissa ja tarkastuksissa keskitytään ensisijaisesti standardien ja eritelmien mukaisuuteen, verifioinnissa ja validoinnissa lähtökohtana ovat organisaatioiden yksittäiset lausunnot ja tiedot. Näin yritykset voivat tuoda esiin omia vahvuuksiaan ja suorituskykyään sen sijaan, että ne keskittyisivät yksinomaan vaatimustenmukaisuuteen.

Kirjoittaja
Dr. Thijs Willaert

Dr. Thijs Willaert is Global Director Sustainability Services. In this role, he is responsible for the entire ESG service portfolio of DQS. His areas of interest include sustainable procurement, human rights due diligence and ESG audits.

Loading...