Vaikka keskustelu on Saksassa vielä kesken, monissa maissa ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite on jo toteutettu. Lakisääteisten velvoitteiden käyttöönotto pakottaa monet yritykset määrittelemään uudelleen sosiaalisen tarkastuksen tehtävän. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, millainen rooli sosiaalisella tarkastuksella voi olla ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen yhteydessä.
Mitä on jo tapahtunut:
Syyskuussa 2017 julkaistiin Saksan kansallinen liike-elämän ja ihmisoikeuksien toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa edellytetään, että yritykset tunnistavat taloudellisen toimintansa ihmisoikeusvaikutukset ja ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin mahdollisten kielteisten vaikutusten välttämiseksi. Toimintasuunnitelmaa noudattamatta jättäville yrityksille ei kuitenkaan määrätä seuraamuksia - suunnitelma ei ole laki eikä se ole oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen. Juuri tämä aukko on tarkoitus täyttää niin sanotulla arvoketjulailla.
Olemme koonneet lisätietoa lakiehdotuksesta tänne.
Sosiaalisten auditointien uudelleenajattelu
Sosiaalisia auditointeja käytetään yhä useammin täyttämään ihmisoikeuksiin liittyviä yritysten due diligence -velvoitteita. Tämä edellyttää perinteisen sosiaalisen tarkastuksen uudelleenajattelua:
- Motivaatio: vapaaehtoisuudesta lakisääteiseen
- Tehtävä: vapaasti määriteltävästä tehtävästä yritysten yhteiskuntavastuun strategiassa tuki- ja diagnoositehtävään selkeästi määritellyssä due diligence -lähestymistavassa
- Kriteerit: Vapaasti määriteltävistä tavarantoimittajien käytännesäännöistä ihmisoikeusluetteloon
- Seuraukset: Maineesta vastuukysymykseen
Seuraavassa tarkastelemme kysymystä siitä, miten sosiaaliset auditoinnit olisi suunniteltava, jotta ne edistäisivät ihmisoikeuksia koskevan due diligence -periaatteen tehokasta noudattamista.
Miten sosiaaliset tarkastukset edistävät
ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamista?
Lähes kaikki oikeudelliset vaatimukset, jotka koskevat asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Niiden mukaan kaikkien yritysten on kehitettävä "ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi", jonka avulla ne "tunnistavat toimintansa ihmisoikeusvaikutukset, ehkäisevät rikkomuksia, lieventävät vaikutuksia ja ottavat vastuun".
Ohjaavissa periaatteissa ei kuvata, mikä rooli sosiaalisella tarkastuksella voi olla tässä prosessissa. On kuitenkin ymmärrettävää, että ne auttavat ensisijaisesti määrittämään toimitusketjun nykytilannetta ja tunnistamaan todellisia ja mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia. Tältä osin niiden tehtävä on lähinnä diagnostinen.
Lisäksi sosiaalisilla auditoinneilla voi olla myös ennaltaehkäisevä ja jopa korjaava vaikutus:
- Ilmoittamalla tavarantoimittajille, että tarkastuksia saatetaan tehdä, ryhdytään toimenpiteisiin työntekijöiden suojelemiseksi.
- Tarkastuksen aikana havaituista poikkeamista laaditaan yleensä korjaavat toimintasuunnitelmat.
Kuten kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeusaktivistit perustellusti huomauttavat, sosiaaliset tarkastukset eivät kuitenkaan yksin riitä parantamaan työoloja merkittävästi ja pysyvästi. Sosiaaliset tarkastukset itsessään edistävät ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamista vain, jos tarkastushavainnot otetaan huomioon, seurantatoimet käynnistetään ja perimmäisiin syihin puututaan.
Mitä kriteerejä tarkastuksen on katettava
, jotta se edistäisi ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamista
?
Yhdistyneiden Kansakuntien ohjaavat periaatteet perustuvat kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin sekä kansainvälisiin työelämän normeihin, jotka on vahvistettu kansainvälisessä ihmisoikeussäännöstössä ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa.
On olemassa useita standardeja ja aloitteita, joissa on laadittu näihin asiakirjoihin perustuvia tarkastuspöytäkirjoja. Näihin kuuluvat yleiset standardit, kuten Sedex SMETA ja SA 8000, sekä alakohtaiset aloitteet, kuten Responsible Business Alliance, Together for Sustainability, Aluminum Stewardship Initiative, Farm Sustainability Assessments ja monet muut.
Mitkä ovat sosiaalisia auditointeja tekevien
vastuuseen liittyvät seuraukset?
Yritykset, jotka joutuvat kohtaamaan ihmisoikeusloukkauksia toimitusketjussa, ovat alttiina vastuuriskeille. Riskien minimoimiseksi on suositeltavaa noudattaa parhaita käytäntöjä. Tämä tarkoittaa erityisesti seuraavaa:
- Kansainvälisten standardien soveltaminen sen sijaan, että kehitettäisiin omia auditointitarkastuslistoja.
- Liittyminen alan aloitteisiin, jos niitä on saatavilla.
- Hyväksy vain hyväksyttyjen auditointiorganisaatioiden suorittamat auditoinnit (avainsana APSCA).
- Noudata auditointien seurantamenettelyjä ja dokumentoi sekä auditoitujen toimittajien toteuttamat korjaavat toimet että omat toimittajasuhteeseen liittyvät toimesi.
DQS CFS GMBH - Saksan kestävän kehityksen yhdistys ry.
Kaikilla DQS Groupin toimipisteillä on yhteinen tavoite:
Edistää asiakkaidemme kestävää menestystä tarjoamalla lisäarvoa tuottavia arviointeja. DQS CFS GmbH niputtaa konsernissa yhteen kaikki kestävään kehitykseen ja kuluttajaturvallisuuteen liittyvät sertifiointi- ja auditointipalvelut. Laadun- ja tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmien sertifioinnin lisäksi tähän kuuluu myös toimittajien auditointien, tarkastusten, tuotesertifioinnin sekä kestävyysraporttien ja -indikaattoreiden todentamisen suorittaminen.
DQS uutiskirje
Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme!
Kirjoittaja
Dr. Thijs Willaert
Dr. Thijs Willaert is Global Director Sustainability Services. In this role, he is responsible for the entire ESG service portfolio of DQS. His areas of interest include sustainable procurement, human rights due diligence and ESG audits.
Loading...