EU:n taksonomia: Mitä se merkitsee yrityksille?

Mitä kestävä kehitys tarkalleen ottaen on? Monimutkainen kysymys, johon vastaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan luoda kestävä talous ja saavuttaa EU:n komission tavoitteet tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Taksonomian avulla EU:n komissio on nyt luonut arviointiperustan, jonka avulla voidaan tehdä avoimia päätöksiä kestävyyden edistämiseksi. Yritysten on nyt julkistettava taloudellinen toimintansa avoimesti ja vertailukelpoisella tavalla, mikä edistää talouden nopeaa muutosta.

EU:n taksonomian sisältö

EU:n taksonomiassa (EU) 2020/852 arvioidaan taloudellisen toiminnan kestävyyttä objektiivisten kriteerien perusteella. Nämä kriteerit määriteltiin teknisten asiantuntijoiden kuulemisprosessissa. Prosessissa sovittiin kuudesta ympäristötavoitteesta:

• Ilmastonsuojelu,
• sopeutuminen ilmastonmuutokseen,
• kestävä käyttö sekä vesi- ja merivarojen suojelu,
• siirtyminen kiertotalouteen,
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja valvonta sekä
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää kestävänä, sen on edistettävä merkittävästi näitä ilmasto-/ympäristötavoitteita eikä se saa merkittävästi haitata muita tavoitteita. Lisäksi on täytettävä sosiaaliset vähimmäisvaatimukset.

Erityiskriteerit on vahvistettu EU:n verojärjestelmään liittyvissä niin sanotuissa delegoiduissa säädöksissä. Delegoidut säädökset tekevät taksonomiasta joustavan säädöksen, joka voi muuttua ja tiukentua jatkuvasti delegoiduissa säädöksissä määriteltyjen objektiivisten kriteerien perusteella. Tämä on ainoa tapa saavuttaa ilmastotavoitteet ja antaa taloudelle mahdollisuus mukautua jatkuvasti näihin tavoitteisiin.

Kaksi ensimmäistä delegoitua säädöstä (ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen) on jo julkaistu. Delegoitu säädös löytyy täältä:

Komission delegoitu asetus

Liitteet:

Liite I

Liite II

Neljä muuta delegoitua säädöstä seuraavat pian, ja ne tulevat voimaan vuonna 2023.

Taksonomia-asetus ja delegoidut säädökset eivät muuten kata kaikkia taloudellisia toimintoja. Tämä johtuu siitä, että on asetettu etusijalle taloudelliset toiminnot, jotka voivat parhaiten edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista. Ensimmäisessä delegoidussa säädöksessä keskitytään ilmastotavoitteisiin (ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen), ja siksi siihen sisältyvät toiminnot, jotka ovat tärkeimpiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja ilmastokestävyyden parantamisen kannalta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että EU:n taksonomialla ei olisi merkitystä yrityksille, jotka eivät toimi soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaiset yritykset voivat käyttää taksonomiaa varmistaakseen hankittujen tuotteiden kestävyyden ja hyötyäkseen taksonomian mukaisten investointien helpommasta rahoituksesta.

Vinkki: EU:n komissio on julkaissut niin sanotunEU:n taksonomiakompassin Internetissä. Työkalun tarkoituksena on helpottaa käyttäjien pääsyä taksonomian sisältöön.

Minkä yritysten on raportoitava EU:n taksonomiakriteerien mukaisesti?

Tällä hetkellä EU:n taksonomia koskee suuria pörssiyhtiöitä, joilla on yli 500 työntekijää. Niiden on raportoitava siitä, kuuluuko niiden taloudellinen toiminta EU:n taksonomian piiriin ja missä määrin ja täyttävätkö ne kestävyyskriteerit. Niin sanotussa muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa direktiivissä (direktiivi 2013/43/EU) määritellään, mitkä yritykset tarkalleen ottaen kuuluvat raportointivelvoitteen piiriin. Sitä tarkistetaan parhaillaan, ja siitä tulee yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Olemme tehneet yhteenvedon uutta CSRD:tä koskevasta ehdotuksesta täällä.

Kun CSRD tulee voimaan, kestävän kehityksen raportointivelvoite laajennetaan asteittain koskemaan kaikkia suuria yrityksiä (listattuja ja listaamattomia) ja myöhemmin kaikkia listattuja yrityksiä niiden koosta riippumatta, myös pk-yrityksiä. Kaikenkokoiset yritykset, myös pienet yritykset, voivat kuitenkin käyttää EU:n taksonomiaa selittääkseen sijoittajille ja sidosryhmille yleisesti, toteuttavatko tai suunnittelevatko ne taksonomian mukaista kestävää toimintaa. Julkistaminen on pakollista vain suurille yrityksille, jotka kuuluvat CSRD:n soveltamisalaan.

Pankit kuuluvat jo nyt raportointivelvoitteen piiriin, ja niiden on raportoitava julkisesti sijoitustoiminnastaan. Välillisesti tämä vaikuttaa myös kaikkiin yrityksiin, jotka rahoittavat toimintaansa pankeista. Pankit vaativat asiakkailtaan yhä enemmän erilaisia tietoja täyttääkseen omat raportointivelvoitteensa.

Taksonomia käytännössä

Taksonomian käyttöönotto on toisaalta suunnattu rahoitusmarkkinoiden toimijoille. Koska taksonomia tarjoaa yhdenmukaisen määritelmän kestävyydelle, se antaa niille varmuuden siitä, että ne todella investoivat kestävään taloudelliseen toimintaan (vaikka kaasun ja ydinvoiman määrittelystä kestäväksi voidaan varmasti kiistellä - mutta siitä ei tässä yhteydessä haluta keskustella enempää). Tämä estää tehokkaasti rahoitustuotteiden tarjoajia Euroopassa harjoittamasta "viherpesua" eli markkinoimasta rahoitustuotteita kestävinä, jotka eivät ole sitä kestävän kehityksen yleisen käsityksen mukaan.

Toisaalta taksonomia vaikuttaa reaalitalouden yrityksiin, aluksi niihin, joihin jo sovelletaan muita kuin taloudellisia raportointivaatimuksia. Näihin yrityksiin kohdistuu vuonna 2022 uusia tiedonantovaatimuksia raportointivuodelta 2021. Niiden on julkistettava taksonomian noudattaminen tiettyjen toimintalukujen, kuten myynnin ja tarvittaessa investointikustannusten, osalta. Näin sijoittajat voivat paremmin vertailla kestävään kehitykseen tähtääviä toimia.

Taksonomian muita seurauksia on vielä joissain tapauksissa vaikea arvioida, ja poliittiset tekijät ja markkinavoimat vaikuttavat prosessin aikana. Seuraavat vaikutukset olisi pidettävä mielessä:

Kuten jo todettiin, taksonomian vaikutusmekanismi kohdistuu ensisijaisesti yrittäjien rahoitusehtoihin: Jos yritys osoittaa uskottavasti, että tietty osa sen myynnistä tai investoinneista on taksonomian mukaisia, tiettyihin kestävyystavoitteisiin pyrkivien rahoitusalan toimijoiden pitäisi havaita tämä ja lisätä investointeja kyseiseen yritykseen. Näin kestävät yritykset voivat hyötyä edullisemmista rahoitusvaihtoehdoista ja monipuolistaa rahoituslähteitään.

Yleisesti ottaen on myös mahdollista, että taksonomian mukaisesti toimivat yritykset hyötyvät paremmasta maineesta ja saavat tästä kilpailuetua.

EU:n vihreät joukkovelkakirjalainat ja ilmastolainat - merkitys taksonomian kannalta

Lisäksi reaalitalouden yritysten, jotka suunnittelevat investointeja, joilla edistetään merkittävästi esimerkiksi ympäristötavoitetta, pitäisi tulevaisuudessa pystyä käyttämään verotuksen mukaisia rahoitustuotteita rahoitukseen. EU on kehittämässä tätä tarkoitusta varten EU:n vihreää joukkovelkakirjastandardia. Climate Bonds -sertifiointi on jo saatavilla, ja se tulee EU:n mukaan täyttämään EU:n vihreiden joukkolainojen standardin vaatimukset. Kaikki tärkeät tiedot Climate Bonds -sertifioinnista löytyvät täältä.

Mahdollinen taksonomian sovellus sementinvalmistajan esimerkin avulla.

Selvitä, miten taksonomia vaikuttaa erityisesti yrityksiin tässä valaisevassa tapaustutkimuksessa, jonka Saksan liittovaltion talous- ja ilmastoministeriö on laatinut:

Sementinvalmistajan, jolla on yli 500 työntekijää, on ilmoitettava, miten sen taloudellinen toiminta liittyy taksonomiaan. Yritys valmistaa sementtiä yksinomaan viidessä sementtitehtaassaan, ja jokainen tehdas tuottaa saman verran sementtiä, ja kunkin tehtaan osuus yrityksen myynnistä on 20 prosenttia. Kaksi näistä viidestä tehtaasta tuottaa keskimäärin alle 0,489 tonnia hiilidioksidipäästöjä yhden sementtitonnin tuotannossa, mikä on alle TEG-raportissa mainitun ilmastonsuojelun ympäristötavoitteen raja-arvon (vuodesta 2020 alkaen). Yrityksen on nyt osoitettava, että nämä kaksi sementtitehdasta eivät ole merkittävästi ristiriidassa minkään muun viiden ympäristötavoitteen kanssa (DNSH-periaate). Vaikka toinen tehdas ei haittaa merkittävästi mitään viidestä muusta ympäristötavoitteesta, toinen tehdas sijaitsee alueella, jonka vesitilanne on epävarma ja jossa esiintyy säännöllisesti vesipulaa kesäisin. Näin ollen sementintuotanto tässä tehtaassa haittaa kolmatta ympäristötavoitetta eli vesivarojen kestävää käyttöä. Sementtiyhtiö noudattaa myös kaikkia työntekijöiden vähimmäissuojelutoimenpiteitä (esim. OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat ohjeet). Näin ollen tuotanto yhdessä viidestä tehtaasta ja siten 20 prosenttia yrityksen myynnistä olisi verokannan mukaista.

Lisäksi yksi saman yrityksen sementtitehtaista sijaitsee lähellä jokisuuta, jossa voi esiintyä tulvia. Yritys haluaisi käyttää 1,5 miljoonaa euroa tulvasuojelun ja erityisesti tehtaan viemäröintijärjestelmän parantamiseen. Näin se edistää toista ympäristötavoitetta "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen". Parannetun viemäröintijärjestelmän asentaminen ei riko merkittävästi mitään viidestä muusta ympäristötavoitteesta. Yritys laskee liikkeeseen 1,5 miljoonan euron joukkovelkakirjalainoja tätä tarkoitusta varten ja voi ilmoittaa investointinsa kokonaisuudessaan veroluokituksen mukaiseksi.

Katso: https://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Schlaglichter-der-Wirtschaftspolitik/2020/09/kapitel-1-6-sustainable-finance-taxonomie.html

Miten yritykset voivat valmistautua
EU:n taksonomiaan?

Kaikki yritykset hyötyvät siitä, että ne luovat oikean tietopohjan EU:n taksonomian arviointia varten, olipa raportointivelvoite voimassa nyt tai myöhemmin. Jotta oikeat tiedot ja tiedot olisivat käytettävissä, EU:n taksonomiaa on ymmärrettävä hyvin. Kaikki EU:n tiedot tästä aiheesta löytyvät täältä.

Yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä tuota kestävän kehityksen raportteja, kannustetaan harkitsemaan raportointia. On odotettavissa, että CSRD-asetuksen mukaan kaikkien suurten yritysten on raportoitava vuodesta 2023 alkaen riippumatta siitä, ovatko ne pörssilistattuja ja ilman nykyistä 500 työntekijän kynnysarvoa. CSRD-komissio ehdottaa myös raportointivaatimusten laajentamista koskemaan pörssilistattuja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, lukuun ottamatta pörssilistattuja mikroyrityksiä, mutta yksinkertaistetuin normein. Kaikki tärkeät tiedot CSRD-ehdotuksesta löytyvät täältä.

Mitä DQS voi tehdä puolestasi

AA1000-lisensoituna sertifiointielimenä DQS tarjoaa ulkoista varmennusta kestävyysraportteihisi (GRI, Global Compact, ISO 26000, ...). Ulkoinen raportin todentaminen todistaa raportoinnin avoimuuden ja uskottavuuden ja antaa kaikille sidosryhmille varmuuden siitä, että raporttisi on tarkka ja kattava kuvaus kestävän kehityksen suorituskyvystäsi. Lisätietoja löytyy täältä.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijat hyötyvät standardien ja merkkien käytöstä kestävien joukkovelkakirjalainojen tunnistamisessa. Näin sijoittajat saavat ennennäkemättömän hyvän käsityksen sijoituksen kestävyydestä. DQS on akkreditoitu maailmanlaajuisesti ilmastolainojen todentamiseen. Täältä löydät kaikki tärkeät tiedot standardista.