Kesäkuun 11. päivänä 2021 oli vihdoin tullut aika: Saksan parlamentti hyväksyi toimitusketjun due diligence -lain (LkSG). Laki, joka tunnetaan myös nimillä toimitusketjulaki ja huolellisuuslaki, tulee voimaan 1. tammikuuta 2023. Lue alta kaikki, mitä sinun on tiedettävä tulevasta laista.

Taustaa

Oliko nimityksellä tarkoitus tehdä ironinen viittaus käytyjen keskustelujen pituuteen? Todennäköisesti ei - mutta ei ole epäilystäkään siitä, että laki oli vaikea toimitus. Jo 10. helmikuuta 2019 uutissivusto TAZ uutisoi Saksan liittovaltion taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriön (BMZ) Gerd Müllerin johdolla laatimasta ehdotuksesta niin sanotuksi arvoketjulaiksi. Tämä laki velvoittaisi yritykset ryhtymään toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on suojella ihmisoikeuksia arvoketjussa - niin sanottu ihmisoikeuksia koskeva due diligence.

Heti kun suunnitelmat oli julkistettu, syntyi kiivas keskustelu: Onko yrityksillä Saksassa lainkaan vaikutusvaltaa siihen, mitä niiden toimitusketjussa tapahtuu? Aiheuttaako tällainen laki kilpailuhaittaa muihin maihin nähden? Pitäisikö ympäristövaikutukset sisällyttää lakiin?

Nyt hyväksytty LkSG on kompromissi:

  • Toisaalta laki merkitsee siirtymistä vapaaehtoisesta yritysvastuusta lakisääteiseen huolellisuusvelvoitteeseen.
  • Toisaalta vaatimuksia on heikennetty huomattavasti esimerkiksi epäsuorien toimittajien valvonnan osalta. Myös siviilioikeudellinen vastuu puuttuu.

Tässä artikkelissa tiivistämme mielellämme keskeiset kohdat.

Tärkeimmät kohdat lyhyesti

LkSG:n vaatimukset eivät ole varsinaisesti uusia: ne perustuvat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, jotka julkaistiin jo vuonna 2011. Saksassa hyväksyttiin vuonna 2016 yritysten ja ihmisoikeuksien kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) näiden ohjaavien periaatteiden pohjalta.

Asianmukaisen huolellisuuden viisi keskeistä osatekijää.

  1. Ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeva julkinen poliittinen julkilausuma on käytössä
  2. Käytössä on prosessi todellisten ja mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseksi (riskianalyysi).
  3. Käytössä on asianmukaiset lieventämistoimenpiteet ja niiden tehokkuuden valvonta.
  4. Raportointi on toteutettu.
  5. Yritys perustaa valitusmekanismin tai osallistuu sen toimintaan.

YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti jo toimivien yritysten ei pitäisi vaatia merkittäviä mukautuksia. Yritysten, jotka eivät ole vielä noudattaneet ohjaavia periaatteita ja kansallisen toimintasuunnitelman vaatimuksia vaan odottavat lainsäädäntöaloitteiden tuloksia, on toimittava nopeasti - muuten ne ovat vaarassa joutua oikeuteen ja saada sakkoja, mutta myös vahingoittaa mainettaan ja häiritä toimitusketjuaan.

Mihin yrityksiin tämä vaikuttaa?

Toimitusketjulakia sovelletaan yrityksiin, joiden koko on vähintään 3000 työntekijää, 1. tammikuuta 2023 alkaen. Tammikuun 1. päivästä 2024 alkaen toimitusketjulakia sovelletaan yrityksiin, joiden koko on vähintään 1000 työntekijää. On syytä huomata, että työntekijämäärän osalta otetaan huomioon vain Saksassa työskentelevät työntekijät ja ulkomaille lähetetyt työntekijät. Ulkomaisiin yrityksiin, joilla on sivuliike Saksassa, lakia sovelletaan vain, jos ne ylittävät Saksassa jo mainitut työntekijämäärät.

Yritysten, joita LkSG ei suoraan koske, olisi kuitenkin hyvä käsitellä vaatimuksia joka tapauksessa. Ensinnäkin on odotettavissa, että asiakkaiden esittämät kysymykset ja asiakkaiden käynnistämät valvontatoimenpiteet lisääntyvät. Toiseksi on myös mahdollista, että soveltamisalaa laajennetaan EU:n lainsäädäntöaloitteiden seurauksena (ks. jäljempänä).

Mitä asianomaisilta yrityksiltä vaaditaan
?

LkSG:ssä kuvataan velvoite ponnisteluihin, ei velvoite onnistumiseen. Tämä tarkoittaa, että yritysten ei tarvitse taata, että niiden toimitusketjuissa ei loukata ihmisoikeuksia tai ympäristövelvoitteita. Niiden on pikemminkin pystyttävä osoittamaan, että ne ovat pyrkineet tunnistamaan ja poistamaan riskit, että käytössä on valitusmekanismit ja että tarvittaessa toteutetaan korjaavia toimia.

LkSG:n mukaan yritysten olisi pidettävä koko toimitusketjunsa silmällä, mutta vastattava siitä porrastetusti. Tämä tarkoittaa, että saksalaiset yritykset ovat aluksi vastuussa vain suorista toimittajistaan, eivät toimittajien toimittajista.

Jos yritys kuitenkin saa tietoonsa epäkohdan toimitusketjussaan, sen on ryhdyttävä korjaaviin toimiin. Heti kun voidaan osoittaa, että saksalainen yritys on tiennyt ihmisoikeusloukkauksista toimitusketjussaan, mutta ei ole ryhtynyt toimiin, sille voidaan määrätä suuret sakot. Lisäksi yritykset voidaan sulkea julkisten tarjouskilpailujen ulkopuolelle jopa kolmeksi vuodeksi.

Liittovaltion talous- ja vientivalvontavirasto (Bafa) valvoo asiaa. Työministeri Hubertus Heilin mukaan viranomaiselle annetaan "vankat valtuudet", ja se voi siten tehdä tarkastuksia paikan päällä ja määrätä rangaistuksia.

Lisäksi kansalaisjärjestöille ja ammattiliitoille on tarkoitus antaa tulevaisuudessa mahdollisuus nostaa kanteita ihmisoikeusloukkauksista ulkomaisten työntekijöiden puolesta. Aiemmin asianomistajat ovat voineet nostaa kanteen itse, mutta tämä on käytännössä usein epäonnistunut elinolojen vuoksi.

Mitä tämä tarkoittaa tuomioistuimen toimivallalle
EU:n tasolla?

Myös EU:n tasolla on pyritty laatimaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta koskeva asetus. Tällä hetkellä EU:n parlamentti painostaa komissiota laatimaan EU:n laajuisen asetuksen. Unionin suurimman talouden, Saksan, painostus saattaa kuitenkin nopeuttaa tätä prosessia. Koska LkSG tulee voimaan vasta vuonna 2023, on jopa mahdollista, että Saksan lainsäädäntö on mukautettava odotettuun EU-asetukseen jo ennen kuin LkSG edes tulee voimaan.

Miten DQS voi tukea sinua:

Riippumattomana sertifiointi- ja tarkastuspalvelujen tarjoajana voimme tukea due diligence -prosessejasi seuraavilla tavoilla:

  • Puuteanalyysi ja due diligence -prosessienne validointi.
  • Ihmisoikeusarvioinnit
  • Sosiaalisten ja ympäristövaatimusten noudattamisen tarkastukset
  • Toimittajien tarkastukset eri puolilla maailmaa
  • Koulutus ja valmiuksien kehittäminen
  • Kestävän kehityksen raportoinnin tarkastukset
Kirjoittaja
Dr. Thijs Willaert

Dr. Thijs Willaert je globalni direktor službi za održivost. U ovoj ulozi, on je odgovoran za ceo portfolio ESG usluga DQS-a.

Oblasti njegovog interesovanja uključuju održivost procesa nabavke, proveru ljudskih prava i ESG audite.

Loading...