Sidosryhmiin kohdistuvat sitovat velvoitteet ovat yksi ISO 14001 -standardin keskeisistä aiheista, ja siinä edellytetään, että organisaatio tunnistaa ympäristönäkökohtiin, sovellettaviin lakisääteisiin velvoitteisiin ja vapaaehtoisesti hyväksyttyihin velvoitteisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Kun otetaan huomioon ylimmän johdon vastuu organisaatioon liittyvän ympäristöasioiden hallinnan tehokkaan toteuttamisen ja jatkamisen kokonaisprosessista, myös velvoitteiden tehokkaan siirtämisen kysymys nousee käytännön täytäntöönpanovaatimusten keskiöön.
Loading...
SISÄLTÖ
- ISO 14001 -standardin sitovat velvoitteet - mitä standardi edellyttää?
- ISO 14001 - Oikeudelliset ja muut sitovat velvoitteet
- Vapaaehtoiset sitoumukset
- Mitä tarkoittaa "pakollinen"?
- Toimenpiteet riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi
- Johtopäätökset: ISO 14001 -standardin sitovat sitoumukset
- DQS - mitä voimme tehdä puolestasi?
Sitovat sitoumukset ISO 14001 - Mitä standardi edellyttää?
Organisaation sitoviin sitoumuksiin kuuluvat ISO 14001 -standardin luvun 6.1.3 mukaiset oikeudelliset ja muut sitoumukset. Lakisääteisten ja muiden itse asetettujen velvoitteiden välillä ei ole hierarkiaa.
"Termi "sitovat velvoitteet" korvaa samassa merkityksessä termin "oikeudelliset velvoitteet ja muut vaatimukset, joihin organisaatio on sitoutunut itse.""
Sitovien velvoitteiden tunnistamisen perustana on organisaation ja sen kontekstin ymmärtäminen (ISO 14001, luku 4). Tätä varten organisaation on ensin määriteltävä ulkoiset ja sisäiset asiat, joilla on merkitystä organisaation tarkoituksen kannalta. Tämän jälkeen on määriteltävä sidosryhmät ja niiden erityiset asiaankuuluvat tarpeet ja odotukset (eli vaatimukset) ympäristöjärjestelmälle. Tämän perusteella näihin vaatimuksiin ja odotuksiin perustuvat yritystä koskevat sitovat velvoitteet.
ISO 14001 - Kestävä ympäristöjohtaminen
Hyväksytyn standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä ★ Ympäristösuorituskyvyn parantaminen ja riskien minimointi Vastuullinen ja kestävä johtaminen ★
Näin ollen herää ensin seuraava kysymys: Mitkä ovat sitovat vaikutukset keneen ja mikä on kyseisen velvoitteen sisältö?
Riskien ja mahdollisuuksien tarkastelun yhteydessä - joka on myös ISO 14001 -standardin osa-alue - on määriteltävä, mitkä mahdollisuudet johtuvat sitovien velvoitteiden täyttämisestä ja mitkä riskit niiden täyttämättä jättämisestä.
ISO 14001 - Oikeudelliset ja muut sitovat velvoitteet
Sitovia velvoitteita syntyy pohjimmiltaan kirjoitetun, puhutun ja luodun oikeuden kolminaisuudesta sekä rikosoikeuden ja julkisoikeuden oikeudellisista aloista. Annetut esimerkit koskevat Saksaa.
Kirjoitettu oikeus
Kirjoitettuun oikeuteen voidaan luokitella tärkeysjärjestyksessä seuraavat: organisaation kannalta merkitykselliset yhteisön oikeuden alat (direktiivit ja oikeusasetukset), liittovaltion laki ja osavaltioiden laki, joista kukin jakautuu lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, kunnallinen laki ja muut sääntökokonaisuudet, kuten DIN-määräykset. Käytännössä monet yritykset eivät kiinnitä riittävästi huomiota kunnalliseen lakiin. Siihen kuuluvat esimerkiksi jätesäännöt, jätevesisäännöt, kehittämissuunnitelmat ja vastaavat.
Puheena oleva laki
Puhuttuun lakiin kuuluvat lainvoimaiset tuomioistuinten päätökset. Niillä on kuitenkin yritystä suoraan sitova vaikutus vain, jos se on ollut asianosainen (kantaja tai vastaaja) oikeudenkäynnissä. Muussa tapauksessa edes korkeimpien oikeusasteiden (esim. liittovaltion tuomioistuin, liittovaltion työtuomioistuin, liittovaltion vero-oikeus) päätöksillä ei ole yleistä sitovaa vaikutusta perustuslaissa taatun oikeuslaitoksen riippumattomuuden vuoksi.
Luotu laki
Yksityinen sopimusoikeus
Organisaatiokäytännön kannalta ja lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi on kuitenkin hyödyllistä tuntea korkeimpien tuomioistuinten johtavat päätökset. Vaikka edellä mainittu sisältö on kaikille selvää, näin ei useinkaan ole luodun oikeuden alalla. Tässä on ensinnäkin ymmärrettävä sopimusoikeuden erittäin merkityksellinen näkökohta kaikkien operatiivista liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannalta.
"Olipa kyse sitten asiakassuhteesta, toimittajasuhteesta, työsopimuksesta tai rakennusten ja koneiden vuokrasopimuksesta: sopimuksia solmitaan, täytetään ja irtisanotaan joka päivä."
Periaatteessa myös nämä sopimukset perustuvat lakiin - niihin sovelletaan Saksan siviililakia (BGB). Kumpikin sopijapuoli voi kuitenkin itse määrätä sopimuskumppanin valinnasta. Päätöksen siitä, kenen kanssa haluan tehdä sopimuksen ja kenen kanssa ehkä en, voi kukin sopijapuoli päättää itse. Sama koskee myös sopimuksen konkreettista sisältöä.
Loading...
Certification to ISO 14001?
Millaista vaivaa ja kustannuksia on odotettavissa sertifioinnin osalta?
Ota selvää.
Veloituksetta ja sitoumuksetta.
Tältä osin sopimusoikeudella on myös tietty vapaaehtoisuus, mutta se muuttuu sitovaksi, kun sopimus on tehty. Sitova vaikutus syntyy, toisin kuin lain kohdalla, vain asianomaisten sopijapuolten välillä. Kun kyseessä on laki tai vastaava, laki sitoo sitä osapuolta, joka kuuluu kyseisen lain soveltamisalan piiriin, ja hänen on täytettävä sen mukaiset velvoitteet, esimerkiksi laitoksen toiminnanharjoittajia tai jätteen tuottajia.
Viranomaisten yksittäiset päätökset (hallintosäädökset jne.).
Tämän yksityisoikeudellisemman komponentin lisäksi julkisoikeuden/hallinto-oikeuden alalla on myös sitovaa vaikutusta, joka perustuu myös lakiin tai vastaavaan, mutta jolla on sopimuksen tavoin vain rajoitettu sitova vaikutus - tässä tapauksessa vastaanottajaa kohtaan. Tämä viittaa hallintolakiin.
Esimerkiksi Saksassa hallintomenettelylain (VwVfG) mukaan kyseessä on julkisoikeudellinen sääntely yksittäistapauksessa, jolla on ulkoisvaikutuksia. Jokainen viranomaishyväksyntä, myöhempi määräys ja jokainen maksukehotus on tällainen hallintotoimi. Tässäkin on tietty vapaaehtoisuuskomponentti (eihän minun tarvitse rakentaa taloa tai haluta pystyttää lupaa vaativaa laitosta), mutta sillä ei ole merkitystä ISO 14001 -standardin käsitteiden kannalta.
Vapaaehtoiset sitoumukset
Toisin kuin sitovat sitoumukset, sitovuus perustuu tässä tapauksessa kyseisen yrityksen vapaaehtoisiin päätöksiin. Esimerkiksi julkaistulla kestävän kehityksen raportilla voi olla tällainen sitova vaikutus, jos yritys on sitoutunut tiettyihin toimenpiteisiin, käyttäytymiseen tai vastaavaan asianosaisiin nähden.
Yritys voi milloin tahansa peruuttaa tämän sitoumuksen. ISO 14001 -standardin osalta tällaisia sitovia velvoitteita voi syntyä myös sosiaalisista ja eettisistä normeista. Käytännön toteutuksessa jokaisen yrityksen tulisi siis kysyä itseltään, onko sen nykyinen liiketoimintakäytäntö laillista, mutta ei välttämättä laillista.
Mitä "pakollinen" tarkoittaa?
Velvoitteiden vastaanottaja kuvataan laeissa, asetuksissa jne. yleensä melko abstraktisti: esimerkiksi toiminnanharjoittaja, jätteen tuottaja tai veden käyttäjä. Asiaa koskevassa erityislainsäädännössä on kuitenkin usein oikeudellisesti sitova velvoite, jonka mukaan ylimmän johdon on ilmoitettava viranomaiselle, kenellä on henkilökohtainen vastuu ja miten varmistetaan, että nämä velvoitteet myös täytetään (esim. Saksassa tämä on BImSchG:n 52b § - yrityksen organisaation ilmoittaminen). Tuomioistuinten päätösten, hallinnollisten asiakirjojen ja sopimusten osalta on säännöllisesti selvää, kenelle säännös on erityisesti osoitettu.
Toimenpiteet riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi
ISO 14001 -standardin luvussa 6 "Suunnittelu", joka sisältää myös alakohdat 6.1.3 "Sitovat sitoumukset" ja 6.1.2 "Ympäristönäkökohdat", on tämän alakohdan kohdasta 6.1.2 "Ympäristönäkökohdat" käynyt ilmi, että kaikkien kolmen näkökohdan on liityttävä toisiinsa.
ISO 14001 - Sertifioitu ympäristöjärjestelmä
Liiketoimintaa taloudellisesti ja samalla ympäristöä suojellen? Tunnetun ISO 14001 -standardin mukaisella ympäristöjärjestelmällä ei ole vaikeaa tasapainoilua.
.
Jo merkittävien ympäristönäkökohtien tunnistamisen yhteydessä voidaan tehdä varsinainen riskinarviointi ja siten päätös siitä, onko kyseessä ISO 14001 -standardissa tarkoitettu merkittävä ympäristönäkökohta, vain, jos sitovista sitoumuksista johtuvat velvoitteet ja oikeudelliset seuraukset otetaan ratkaisevasti huomioon. Mitä enemmän velvoitteita kertyy, sitä suuremmat ovat ei-toivottujen oikeudellisten seurausten riskit ja sitä suurempi on näin ollen ympäristönäkökohtien merkitys.
ISO 14001:2015 - Ympäristöjärjestelmät - Vaatimukset käyttöohjeineen.
Standardi on saatavilla ISOn verkkosivuilta.
Asianomaisten osapuolten rooli
Myös asianomaisten osapuolten tekemät riskinarvioinnit olisi sisällytettävä todistettavasti. Muuten on olemassa riski, että riskit yli- tai aliarvioidaan ja siten yhden tai useamman ympäristönäkökohdan merkitys arvioidaan väärin. Esimerkkejä ovat mm:
- Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset
- viranomaisten tekemä suojelualueiden nimeäminen
- viralliset julkaisut epäpuhtauspäästörekisterissä
Mahdollisuuksien realistinen arviointi ei kuitenkaan ole mahdollista ilman ISO 14001-ympäristöstandardin mukaisten sitovien velvoitteiden huomioon ottamista.
Esimerkiksi virallisen hyväksymismenettelyn vapaaehtoinen toteuttaminen, johon osallistuu yleisö ja siten muun muassa paikalliset asukkaat ja luonnonsuojeluyhdistykset sekä muut asianomaiset osapuolet, voi johtaa merkittävästi pitkän aikavälin luottamusta lisääviin toimenpiteisiin ja siten mahdollisten konfliktien ehkäisemiseen. Tällä tavoin saadulla hyväksynnällä (hallinnollinen toimi, ks. edellä) on myös tiettyjä sitovia vaikutuksia asianomaiseen yleisöön ja se luo yritykselle pitkän aikavälin turvaa.
Käytännön neuvoja saksalaisesta näkökulmasta
On ehdottoman suositeltavaa dokumentoida kaikki luvan pää- ja liitännäismääräykset sekä toimenpiteiden johtaminen ja tehtävien siirto. Ja: on oltava tehokas valvontaprosessi, joka takaa jatkuvan ajantasaisuuden. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska toimivaltaiset viranomaiset voivat säännöllisesti antaa lupaa koskevia jälkikäteen annettavia määräyksiä myös ilman hakemusta, esimerkiksi § 17 BImSchG. Tiettyjen laitosten osalta tehdään joskus vuosittain virallinen lainmukaisuustarkastus. täyttääkö toiminnanharjoittaja lupavelvoitteensa, esimerkiksi § 52a BImSchG tai EY:n jätteensiirtoasetuksen vastaavat määräykset. Velvoitteiden noudattamista arvioitaessa on dokumentoitava, kuinka usein niitä on noudatettu ja mitä toimenpiteitä niistä on johdettu.
Johtopäätös: Sitovat sitoumukset ISO 14001 -standardissa
Ympäristö- ja ilmastonsuojelun alaan liittyvien laillisuusvelvoitteiden monialaisen luonteen vuoksi ei pidä aliarvioida vaatimuksia, jotka kunkin organisaation on täytettävä sekä ISO-sertifioinnin että asianomaisen lainsäätäjän johtamisvaatimusten täyttämisen osalta.
Organisaation vankka tietämys tällä alalla on kuitenkin samalla tae olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämisestä.
Tehokkaiden ympäristöjärjestelmien avulla yritykset voivat parantaa ympäristönsuojelua omalla vastuullaan ja jatkuvasti. Riskien ennaltaehkäisy, lakien ja asetusten noudattaminen ja työntekijöiden ympäristötietoisuuden lisääminen ovat muita näkökohtia, jotka johtavat kilpailuetuihin ja edistävät tulevaisuuden turvaamista.
ISO 14001 -sertifikaatilla osoitat asiakkaillesi, yhteistyökumppaneillesi ja yleisölle, että otat vastuun ympäristöstä ja parannat jatkuvasti ympäristönsuojelun tasoa.
DQS - Mitä voimme tehdä puolestasi?
Olemme yli 35 vuoden ajan tukeneet johtamisjärjestelmien ja -prosessien kehittämistä puolueettomien auditointien ja sertifiointien avulla. Auditoimme noin 200 tunnustetun standardin ja määräyksen, alakohtaisten standardien tai yksilöllisten tarpeidesi mukaan - alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Loading...
Our claim begins where audit checklists end.
Usko meitä sanoissamme. Odotamme innolla keskustelua kanssasi!
Puolueettomuus ja objektiivisuus ovat meille olennaisia tekijöitä auditointeja ja sertifiointeja suorittaessamme. Eikä tämä koske ainoastaan normatiivisia alueita vaan myös kaikkien auditointitoimien suorittamista.
DQS uutiskirje
Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme!
Kirjoittaja
Frank Machalz
Long-standing DQS auditor for the area of risk and compliance management and its subsystems, such as anti-corruption, business continuity, occupational health and safety, environmental protection or product safety. His interdisciplinary expertise is especially appreciated by customers with an integrated, holistic (risk) management system. In addition, Mr. Machalz contributes his expertise to various committees, including standardization work at the German Institute for Standardization DIN, the Berlin Chamber of Commerce and Industry, and as Chairman of the Advisory Board of Control Union Certifications Germany GmbH, while at the same time participating in the knowledge and experience of the other committee members.
As Managing Director of envigration GmbH - Risk & Compliance Management in Berlin, Frank Machalz and his interdisciplinary team of lawyers, tax consultants, business economists, engineers, natural scientists, humanists and psychologists have been advising and supporting international and national organizations for many years. He and his team regularly share their respective expertise in internal and external training events.
Frank Machalz is a member of the DIN Standards Committee on Organizational Processes (NA Org) NA 175 -00 -01 AA Governance and Compliance Management. For several years, he has been actively involved in the development of the ISO 37301 standard as well as ISO 37000 and DIN ISO 37002. In addition, he also contributes his expertise and experience to the standards committee Quality Management, Statistics and Certification Fundamentals (NQSZ) NA 147-00-03-21 and will actively participate here in the development of the future ISO 17021-13.
Loading...